Heippis kaikille pitkästä aikaa, mitä teille kuuluu? Vieläkö täällä on ahkeria laihduttajia linjoilla? Miten teidän jouluvalmistelunne sujuvat?

Minä olen totaalijumissa. Häävalmistelut sujuvat mukavasti, hääpuku on hankittu, paikka ja bändi varattu jne. Mitään isompaa stressiä ei vielä ole, vaan aina vaan ajattelee, että onhan tässä vielä aikaa. Vaikka todellisuus on toinen: enää vähän reilut 8,5kk aikaa!! Ja isoin haaste rahan säästämisen lisäksi on luonnollisesti tämä elopaino.

Olen täsmälleen samassa tilanteessa kuin olin vuosi sitten. Vaaka näyttää jälleen yli 100kg, ja mitkään vaatteet ei mahdu päälle. Nyt joulun alla olen kokenut, että kaikkien kissanristiäisten takia on ihan turha edes yrittää laihduttaa - olen siirtänyt nyt koko homman joulun jälkeiseen aikaan. Suurin tavoite on mahtua hääpukuun, ostin tarkoituksella hieman liian pienen puvun, jota voi sitten muokata. Tammikuusta alkaa.

Tässä ajatuksia tulevalle vuodelle:

• Säännöllistä, monipuolista liikuntaa
• Alkoholin käytön minimointi
• Juoksutreenin aloitus
• Pakko yrittää syödä vähemmän ja monipuolisemmin
• ei mitään hulluja soppadieettejä ainakaan pidemmän päälle --> niistä ei ole mitään pitkäaikaista hyötyä. Kyllä se nyt on nähty.

Aurinkoista tiistaipäivää niille, jotka tänne sattuvat eksymään! Toivottavasti teillä on mennyt mukavammin kuin minulla!

Ps. jouduin laittamaan kirjaintarkenteen kommenttiboksiin, alkoi tulla roskakommentteja liikaa

 Hei kaikki ihanaiset, mitä teille kuuluu? Olen lueskellut blogejanne ahkerasti, mutta en vain ole saanut aikaiseksi tänne tulla mitään rustaamaan. Ja laihdutusrintamalla on edelleen ihan sama virsi. Tai vähän epävireinen virsi, paino vaan nousee. Tai siis nousi. Tänään alkoi (TAAS) tietoinen muutos.

Häpeissäni myönnän teille, että ruokavalioon on kuulunut viimeisen viikon sisällä pitsaa, hampurilaista, nuudeleita, sipsejä, ranskalaisia, alkoholia..... Ihan järkyttävä lista älyttömästä syömisestä, tässä ei ole edes vielä kaikki. Mutta jääkööt tämä lista nyt pois mielestä. 

Näin tällaisen kuvan netissä, yritän muistella vastedes tätä, kun mieleni tekee vähänkään hampurilaisia:

Nojoo, mutta jotain liikuntasuunnitelmaa pitäisi tehdä, tässä tältä aamulta vähän jo yritystä:

Tänään aamulla heräsin jo kukonlaulun aikaan, tai siis oikeastaan kissanlaulun aikaan, kun rakas otukseni päätti meidät herättää jo ennen viittä. Isännällä on keskiviikkoisin töihinlähtö jo ennen kuutta, joten kun katti hiljeni, niin alkoi herätyskello piristä. Kääntelin kylkeä ja mietin: jatkaisinko unia vai lähtisinkö ulos. Keräilin mielessäni "rohkeutta" nousta ylös ja ulos ja lenkille, vaikka sänky houkuttelikin. Ja niinpä heitin ulkoilukamat niskaan, sauvat käteen ja lähdin tarpomaan. Oli ihanaa, ja toisaalta vähän pelottavaakin kulkea valaistua metsäpolkua seitsemältä aamulla, kun ulkona oli ihan pilkkopimeää ja ympärillä ei ristin sielua. Ja oli ihan hiljaista. 

Heiii!

Mainostan nyt täälläkin, että aloitin bloggailun tasan vuosi sitten. Ensimmäinen blogini "Elisan tuunauksia ja käsitöitä" täyttää tänään siis vuoden, jee!!! Sen kunniaksi blogissa on käynnissä pieni synttäriarvonta, käykääs kattomassa ja osallistumassa jos haluatte mahdollisuuden voittaa jomman kumman näistä:

Ihanaa viikonloppua kaikille! :D

Täällä ollaan vielä, joskin edelleen tuhdissa kunnossa ja samoissa lukemissa kun edellisissäkin postauksissa. Motivaatio on edelleen omilla reissuillaan, en ole sitä tavoittanut. Huomenna on tasan 1 vuosi häihin, tulisikohan motivaatio huomenna mukaan juhlimaan..?

Kuten joskus ihan blogin alussa kerroin, vanha Xtravaganza "keskukseni" kuntosalillani lopetti. Tosin se lopetti toimintansa vasta sen jälkeen kun olin itse saanut oman Xtra-kuurini käytyä. Noh kilojen tultua takaisin aloitin homman uudelleen helmikuun alussa lähimmässä Xtravaganza -keskuksessani. Tällä kertaa, kuten hyvin tiedätte, kaikki ei mennyt ihan putkeen kun sopat yökötti aika pahasti, ja ne muutamat laihdutetut kilot ovat tulleet valon nopeudella takaisin. 

Sopimusta olisi ollut vielä puolisen vuotta jälkellä, ja keräsin taas intoa lähteä rumbaan hetkeksi uudestaan mukaan. Idioottimaistahan se olisi ollut, kyllähän nyt jo kahden tappokuurin käyneenä pitäisi tajuta, että homma ei toimi. Mutta ajatus oli kuitenkin taustalla. Lähinnä, että olisin saanut painonpudotuksen vauhtiin.

Viime viikolla tuli sitten kirje, että Xtravaganza-keskukseni on lopettanut Xtra ohjelman, ja sitä myötä siirtyy uuteen "aikakauteen". Nyt he ottavat tuotteekseen Easy-diet tuotteet ja tuovat ohjelmistoon jumppia sun muita. Aika jännä, että nuo Xtravaganzaa tarjoavat paikat lopettavat yksi toisensa jälkeen? Ovat vissiin huomanneet, että homma ei kovin hyvin toimi? 

Uuteen ohjelmaan en meinaa mennä mukaan, jos haluan Easy-diet tuotteita syödä, niin niitä saa apteekista ja omalta kuntosaliltani. Miksi ihmeessä maksaisin vielä ylimääräistä kuukausimaksua, en näe tuossa mitään etuja. Ja muutenkin, kun ei nuo korvikkeet saa minun korvien väliäni muutettua, niin miksi ihmeessä niitä söisin.. Pitää nyt vaan tehdä pieniä muutoksia ja ihan tosissaan kaivautua tuonne pään sisään ja saada ajatukset mukaan tähän terveellisempään eloon. 

Minä pystyn, jos tarpeeksi yritän. Minä pystyn, kun tarpeeksi haluan.

..kävin taas eilen. Juoksin matolla vajaat 40 minuuttia, ja kyllä oli hiki, paita ihan märkänä. Matkaa taittui nelisen kilometriä, ihan hyvä vauhti mun kunnolle. Sitten tein vähän vatsoja ja selkälihaksia, ja pyöräilin kotiin. Kyllä nyt tuntuu olevan taas ihan eri motivaatio päällä, kun mietin morsiuspukujen sovittamista ja sen sellaista.

Ainoa pettymys oli tänä aamuna: paino oli 77,5kg, eli +200g. Olen koko viikon syönyt kevyemmin ja liikkunut enemmän, mutta paino on heitellyt jopa siellä 99kg:ssä. Syytän tästä naisten vaivoja ja saliaherruksen takia nesteitä keränneitä lihaksia. PAKKOHAN sen painon on lähteä laskuun. Ja olen ihan varma että lähteekin, sen verran hyvä fiilis on päällä!

Toki tiedän jo nyt, että viikonloppu (lauantai) menee vähän plörinäksi, kun meillä on meksikolaisbileet. Tiedossa on siis fajitaksia, tequilaa ja Coronaa jne.. Ja meinaan kyllä osallistua, vaikka tiedän että se hidastaakin tätä projektia aika tehokkaasti. Mutta ensi viikolla on sitten taas tiukka kuri päällä!

Rentouttavaa viikonloppua kaikille, VIVA!!!

Olen ollut kuntosalini jäsenenä jo vuosia, ja käyntitiheys on heitellyt aika tehokkaasti: joskus en käy 4 kuukauteen ja toisinaan aktiivisesti 4krt/ vko. Arvaatte varmaan mikä noista mun tavoite on! Noh, nyt on salille tullut uusi hieno järjestelmä, että tunneille voi ilmoittautua netin kautta. Viimeksi siellä käydessäni sain tunnarit ko systeemiin, jota sitten päätin alkaa aktiivisesti käyttämään. Noh, nyt minä sitten aktiivisesti sen eilen aloitin ja ilmoittauduin fysioterapeutin suosittelemalle pilates -tunnille.

Tunnin piti alkaa 18.30, ja tulin paikalle kl 18.22, ja kysyin että tarvitseeko vielä erikseen ilmoittautua siinä respassa tunnille, kun olen jo netin kautta ilmoittautunut. Noh sitten minulle selkisi kylmä totuus: minun olisi pitänyt olla paikalla viimeistään 18.20, nyt vuoroni oli annettu pois ja minulle annettu 5 päivän sanktio siitä että olin "jättänyt tulematta" tunnille. Arvatkaas alkoko v*tuttaan?!?!?!? Miksei se mimmi voinu kertoa mulle sillon kun anto mulle ne tunnarit, että TUNNILLE PITÄÄ TULLA VIIM 10 MINUUTTIA ENNEN ALKUA!?!? Luulis, että toi olis semmonen tieto, jonka ihmiset haluais tietää.

No olin sitten sen verran *#ttuuntunut, että olin jo lähdössä himaan, teki mieleni sanoa, että PITÄKÄÄ TUNKKINNE. Sit kuiteski ajattelin, et no nyt kun kerran täällä oon, niin meen vaikka salille hetkeks. Raivo siinä juoksumatolla onneks laantu, ja tuli aikas hyvä fiilis kattoa Suurinta Pudottajaa juoksumatolla. 20 minuuttia jaksoin juosta, matkaa taittu vajaat 3km. Sit siinä tein vatsoja ja käsiä ja reisiä ja selkää. Lähtiessäni huomasin, että siellä oli alkamassa venyttelytunti, johon sitten vielä tuuppauduin. 

Olipa kuulkaas ihana olo kun pääsin kotiin!!! HYVÄ MINÄ!!! Niin ja kuten otsikko kertoo, nyt lihakset sanoo että pitäs liikkua useammin.

Loppukevennys vielä (by Markku Mäkelä)

Olen tässä viime postauksissa vähän vihjaillut, että kaikkea jännää on tulossa elämääni. En ole hirveästi sitä halunnut vielä tehdä julkista, kun haluan kertoa tietyille ihmisille asian ensin kasvotusten.. Tiedän, että tätä blogia lukee ehkä yksi tuttu, jolle en ole kertonut, mutta kaipa minä voin sen julkistaa. Jaunde bongasikin tämän tiedon ihan toista kautta vahingossa. ME MENNÄÄN NAIMISIIN!!!!! IIIIIIIK!!!! IHANAAA!!

Hääpaikka on varattu syyskuun 8. päivä ensi vuonna, eli se on sitten menoa se! Ja arvatkaas motivoiko tämä laihduttamaan!!! Minä kun EN halua olla mikään tonnimorsian. Minulla on nyt tasan 13 kuukautta aikaa pudotella näitä kiloja, haaveena olisi olla semmoinen sopiva. Ei laiha tikkumorsian, vaan normaalipainoinen ja hyväkuntoinen morsian. Jos saisin painon sinne n 70-75kg:n, niin olisin huipputyytyväinen! Helpolla laskukaavalla tavoitteeni on siis jotakuinkin tällainen

97kg - 70kg = 27kg laihdutettavaa

27kg / 13 kuukautta = n. 2kg/ kuukausi = 0,5kg / viikko

==> Aika realistista, eikö!!! 

Aijaijai kun minua jännittää. Kaikki ajatukset on hääjärjestelyissä sun muissa, ja olenkin aloittanut uuden blogin sitä häähössötystä varten. Niin ei sitten tämä laihdutusblogi muutu kokonaan häähullun päiväkirjaksi. Pysyttäydytään täällä edelleen laihislinjalla. Vastedes saattekin siis seurata täällä morsiandieettiä!! Jos muu morsius/häähöpinä kiinnostaa, niin sitä löytyypi täältä: http://rouvaksi2012.blogspot.com

Ja Minttu, vähänhän sinulle tästä jo mainitsin, mutta nyt se on sitten ihan totista totta!! Varattiin sama paikka kun teillä oli!!  

Tänään oli ok vaakatulos, vihdoin vauhti vähän alaspäin!!!!  Sen jälkeen kun kirosin sitä 97,7kg:aa, paino vielä heitteli yli 98kg:nkin. Nyt ollaan sitten vihdoin oikealla suunnalla tämän painonpudotuksen suhteen. Vielä on ärsyttävä matka siihen pääsiäisenalusaikaan, jolloin parhaimmillani paino kävi jo 90,7kg:ssa. 6,5 kiloa vielä siihen, hitto vie. Mutta lupaan, että se lähtee. Se lähtee hitaammin, mutta varmemmin. 

Minusta tuntuu, että tämä painonpudotus jotenkin lopahti siihen kun semmoiset rehelliset tavoitteet loppuivat. Alunperinhän päätin, että laihdun niihin häihin Espanjassa, ja niin minä sitten laihduin. Espanjan reissun jälkeen tämä taival onkin sitten tyssännyt ja ottanut takapakkia oikein kunnolla...

Nyt on onneksi uusi draivi päällä, ja tavoitteena saada tästä ylipainosta iso pala pois. Tavoitteena on pudottaa ainakin 2kg kuukaudessa, ei liene mahdoton saavutus? Toivottavasti täällä vielä käy joitakin kanssasisaria, nimittäin tsemppiä tarvitaan!!!

Aurinkoista viikonloppua!!

Aurinkoista elokuuta kaikille!

Minä se täällä yritän laihistella kolmatta päivää, ja suhteellisen hyvin on mennyt, vaikkakaan vaaka ei vielä sano mitään. Vaa'an suhteen ei ootella edistystä vielä muutamaan päivään. Mutta ehkä vähän on turvotus laskenut, kiristävät housut ei kiristä enää niin paljoa (vaikka vähän vielä kiristävätkin).

Aamiaiseksi tein itselleni smoothien, jossa oli 1dl (jäisiä, sokeroimattomia) mustaherukoita, valion maustamatonta jugurttia n. 2dl ja sitten branflakes muroja puoli desiä. Ja sitten survoin kaikki sauvasekoittimella soosiksi. Olipas yllättävän raikas ja ennen kaikkea TÄYTTÄVÄ aamiainen. Ja mielestäni vielä ihan suht terveellinen ja tasapainoinen - oli vitamiinia, kuituja, vähän hiilareita ja kalsiumia ym. NAM! Sitä teen toistekin. Päätin, että aamiaisella yritän vältellä leivän puputtamista, sitä kun tulee sitten monesti syötyä liian monta palaa juustoineen ja leikkeleineen. Puuro ja jäiset mansikat on toinen mun vakkariaamiainen vastedes. Se jos joku on täyttävää!

Lounaaksi söin juuri itse tekemääni tomaattista jauhelihakastiketta wokkivihanneksilla... Yritän vähentää valkosia hiilareita toistaseksi, ja tosiaan mietin että mitä mä sit voisin syödä jauhelihakastikkeen kanssa, ja wokkivihannekset oli ainoa mitä keksin. Ja voin sanoa, että yllättävän hyvin toimi sekin!

Eilen kattelin suurinta pudottajaa, ja siinä valmentajan vinkkinä se naisvalmentaja ehdotti, että perunamuusin sijasta voisi tehdä kukkakaalimuusia.. Pitää googletella, löytyiskö sellaselle joku resepti niin voisi kokeilla. Kuulostaa ihan hyvältä, vaikkakin erikoiselta vaihtoehdolta.

Suurimman pudottajan innoittamana lähettiin sitten vielä iltalenkille lenkkikaverin kanssa. Käveltiin taas meidän vakkarireitti n. 8-9km, ja kyllä teki hyvää! Vaikkakin jaloissa ja hengityksessä tuntui tosi raskaalle, kun ei ole pitkään aikaan tollasia pitkiä lenkkejä tehnyt. Asiaa ei tietysti auttanut, että olin just syönyt ison kanafileen ja salaattia ja vihanneksia illalliseksi. Aina pitäisi muistaa lähteä lenkille tyhjin vatsoin, homma sujuis huomattavasti helpommin ja kevyemmin. 

Mutta näillä eväillä mennään! Jännityksellä odottelen huomista, silloin selviää kaikkia jänniä juttuja... 

(kuva ei ole oma, mutta näyttää kovasti aamiaiseltani)

 Jaahas, se on sitten puoli vuotta projekti elämää täynnä. Ja vähän vaisut on tulokset. Paino putosi huisasti keväällä hulluilla pussikeittodieeteillä ja liikunnalla, ja kesällä sitten tuon dietin vastakohtainen elämä on tuonut ison osan kiloista takaisin. Tänään, elokuun 1. päivänä aloitan projektin uudestaan. Tällä kertaa ilman pussikeittoja. Pienemmät ruoka-annokset, lisää liikuntaa ja vähemmän rilluttelua, siinä olkoot uusi reseptini. Nyt on jotain pysyviä tuloksia saatava, hitto vie. Onneksi nyt alkaa olla kesän karkelot jotakuinkin juhlittu, ja voi vähän helpommin palata arkeen.

Ensi kesänä taitaa tapahtua mullistuksia elämässäni, siinä on minulle toinen motivaattori...  Mikään ei ole vielä virallista, joten joudun vähän teitä vielä pitämään "jännityksessä". Lupaan kyllä sitten virallistaa aiheen täälläkin kunhan on tarpeelliset hommat sovittu ensin!

Aurinkoista ja ihanaa elokuuta kaikille kanssasisarille 

 Jaunde haastoi minut vastailemaan tällaiseen kyselyyn, ja kun ei nyt mitään muutakaan kauhean valaisevaa kirjoitettavaa ole, niin tässäpä tämä! Jaunde oli aika tehokkaasti jakanut tämän myös minun blogitutuille, joten en laita tätä eteenpäin kenellekään henkilökohtaisesti. Tämä olkoon haaste teille kaikille, jotka tänne eksytte ja haluatte tämän täyttää. Vinkatkaa jos innostutte, niin käyn kurkkimassa!

***

Oletko tyytyväinen ulkonäköösi? Tällä hetkellä en ole. Muutama vuosi sitten ollessani 20kg hoikempi, tunsin olevani kaunis.
Mitä muuttaisit ulkonäössäsi? Yritän kovasti muuttaa kokoani pienemmäksi, varsin huonolla menestyksellä..
Mitä muut ovat kehuneet ulkonäössäsi? Kauniit silmät ja iloinen hymy. Isäntä tykkää mun ahterista.
Meikkaatko päivittäin? Menneisyydessä tein töitä kosmetiikan alalla, ja jouduin silloin meikkaamaan päivittäin työkseni itseäni ja muita. Sen jälkeen on laiskuus iskenyt, ja meikkailen enää jos olen menossa juhliin tai kampaajalle (kampaajalla kun joutuu tuijottamaan itseään peiliin monta tuntia)
Perusmeikkisi? Perusmeikki nykyään on ihan au naturel, mutta jos meikkaan, niin sitten laitetaan kunnolla koko rahan edestä.
Hiustesi väri & pituus? Ruskea "rikottu" polkka
Miten pidät hiuksiasi? Yleensä auki ihan valtoimenaan
Miten tukkasi on nyt? Auki valtoimenaan
Kuinka usein…
…värjäät hiuksiasi? Niin usein kun on varaa käydä kampaajalla (n. 1krt/ 2kk)
…peset hiuksesi? Joka päivä
…käyt suihkussa? Joka päivä, näin kuumalla ehkä 2krt /päivä
…kuorit ihoasi? Saunassa
…käyt kosmetologilla? Silloin kun saan lahjakortteja :)
Shampoo- ja hoitoainemerkkisi? Milloin mikäkin. Nyt käytössä kampaamon arvonnassa voittamani Label-M tuotteet
Rasvaatko ihoasi? Kasvot, kädet ja jalat joka päivä
Tyypillisimmät vaatteesi? Toimistokelposet vaatteet, jotka mahtuvat milloinkin päälle. Yleensä farkkuhame tai stretchfarkut. Vapaa-ajalla monasti on enemmän rokkityyliä.
Mitä sinulla on nyt ylläsi? Leggarit, farkkuhame ja itse neulomani paita
Kuinka monet farkut omistat? Kolmet, joista vain yhdet mahtuvat päälle
Millaisia kenkiä käytit viimeksi? Vagabondin ballerinat. On muuten ehkä parhaat kesäkengät ikinä! Joka vuosi ostan uuden parin, viime vuonna oli hopeat, nyt ihan perusmustat.
Lempikorusi? Äidiltä saamani helmet, joita ei kyllä tule käytettyä kovin usein.
Lempihajuvetesi? Tässä sama kuin meikin käytössä; ennen myin hajuvesiä työkseni, nyt ei nenä enää paljoa kestä. Iltamenoon saatan jotain suihkauttaa.
Millaisia sormuksia löytyy sormistasi? Vasurissa on kaksi hopeaa kalevalasormusta ja oikeassa kultaisia lahjaksi saatuja sormuksia (rippilahja ja 21v lahja)
Tarkkailetko painoasi? Lähes joka päivä
Viimeisin ulkonäköösi liittyvä kehu, jonka olet saanut? "Sullon maailman ihanimmat t*ssit" -isäntä
Menisitkö kauneusleikkaukseen? En usko. Ainoastaan jos siitä olisi terveydellisiä hyötyjä.
Minkälainen on meikkipussisi? Siellä on muutama suti ja perusmeikit
Minkä värinen on hiusharjasi? Punainen
Käytätkö ryppyvoiteita? En, varmaan pitäisi kohta alkaa käyttää
Käytätkö kynsilakkaa? Varpaissa
Montako käsilaukkua omistat? Aika monta, ja aina käytän vaan tota Marimekon mustaa olkalaukkua
Onko sinulla lävistyksiä tai tatuointeja? 3 tatuointia: Edinburghin matkamuisto Skorpioni alaselässä, tribaali muistona New Yorkista jalkapöydässä ja kissansilmätribaali yläselässä.

 Tänään vihdoin tein sen mitä olen vältellyt monta viikkoa, päätin nousta vaa'alle ja kohtasin järkyttävän todellisuuden ja tosiasian omasta painostani. Parhaimmillaan ennen pääsiäistä vaaka näytti 90,7kg, ja nyt 3kk myöhemmin se näytti 97,7kg?! IHAN JÄRKKYÄ!!! Kyllähän minä tiedän ketä ja mitä tässä pitää syyttää, ja kuka voi asialle jotain tehdä.

Xtravaganza on loistava keino pudottaa painoa, mutta toinen kerta toden sanoo: mikä nopeasti lähtee se nopeasti tulee takaisin jos ei osaa muuttaa ruoka- ja juomatottumuksiaan. Pysyviä tuloksia ja pysyviä muutoksiahan tässä etsitään. Ja h*vetti kun se vaan on niin vaikeaa.

Olen tämän viikon yksin toimistolla, ja täällä on niin tylsää, etten oikein saa mitään tehtyä. Olen koko aamun miettinyt vain, että mitäköhän sitä hakisi kahviosta naposteltavaa... Onneksi minulla oli omat eväät mukana, niin tiedän mitä söin: tulista kanawokkia täysjyväriisillä, jossa reilusti wokvihanneksia. Tuon pienen annoksen syötyäni ovat mieliteot velloneet ihan hulluina, mutta päätin taistella niitä vastaan. Tänään minä EN hae karkkia enkä limua enkä mitään muutakaan.

Toin mukanani myös pienen välipalan, jonka söin taltuttaaksen pahimman himon, söin tuoreita pensaasta poimittuja mustaherukoita sekä rasvatonta maitorahkaa. Jos tästä päivästä selviän voittamalla kiusaukset, on se varmasti huomenna helpompaa! 

Eilen oltiin kaverin kanssa pitkästä aikaa urheilemassa. Taisin eilen jo mainitakin, että oltiin menossa tekemään oma MINI-triatlon, joka oli itseasiassa tosi hauskaa! Ensin fillaroitiin paikalliselle pururadalle (n. 1km), jossa juostiin 2km. Tai no, ylämäet piti kävellä kun sykkeet nousi liian koviksi. Sitten päätettiin piipahtaa mun kuntosalilla, jossa treenattiin pikkusen vatsa- ja selkälihaksia, sisä ja ulkoreisiä sekä vähän käsiä. Olipa muuten hauska käydä salilla pitkästä aikaa! Salilta lähdettiin sitten fillaroimaan uimarannalle, jossa lilluttiin meressä sitten hetkinen. Ja sitten fillaroitiin kotiin. Takasintullessa oli ihan loisto-olo, olipas hauska tehdä kaikkea liikuntaa sekasin! Miksei tolleen tuu tehtyä useammin? Käydä lenkillä ja salilla ja fillaroimassa ja uimassa? Sovittiin, että otetaan toi uusiksi tässä lähiaikoina sillä erotuksella, että juostaan toi 2km lenkki kaksi kertaa ympäri! Jee!

Kävin siis kuntosalilla ensimmäistä kertaa muutamaan kuukauteen  Siellä on systeemi pikkuisen muuttunut, ja sain upouuden salikortin käyttööni, jonka mukana minulle kerrottiin, että jumppia voi vastedes varata etukäteen netin välityksellä. Siinä voisi olla aika hyvä motivaattori itseni raahaamiseksi sinne, jos varailisin itselleni etukäteen jumpat. Sitten sinne olisi pakko mennä. Pitää selvittää että onko sanktiot väliinjätetyistä jo varatuista jumpista tarpeeksi kovat jotta ne pakottavat sinne menemään... Taidanpa varata itselleni jotain huomiseksi!!

Jaahas, pakko kai se on jatkaa hommia, ja syväasennoitua taas laihduttamiseen. Aurinkoista keskiviikkopäivää kaikille kanssasisarille!!

Olen joskus varmaan maininnutkin, että liikunta ei ole koskaan ollut vakituinen osa elämääni. Perheessäni ei olla koskaan urheiltu säännöllisesti, joka tarkoittaa, ettei siitä ole minullekaan tullut koskaan helppoa rutiinia. Urheilu on ollut minulle aina vähän vastenmielistä ja hankala aloittaa. Pari vuotta sitten laihduttaessani 25kg Xtravaganzan avulla liikunta tuli osaksi elämääni. Se tuli niin suureksi osaksi, että aloin jopa nauttia siitä. Harrastin melkein mitä vaan liikuntaan liittyvää: patikointia, lenkkeilyä, kuntosalia, erilaisia jumppia, sauvakävelyä, lumikenkäilyä, pyöräilyä.. Lähdin kaikkeen mukaan mihin vain pyydettiin. Sitten tuli kesä ja kärpäset, ja varvaskin murtui. Ja niin minä taas hitaasti ajauduin sohvaperunaksi, ja liikkumaan lähtemisestä tuli aina vain vaikeampaa. 

Tänä keväänä, kuten vanhimmat lukijani tiedätte, tein kovasti töitä saadakseni tämän liikunnan ilon takaisin. Ja tulihan se, osittain. Kävin jopa juoksemassa Naisten Kympin. Kunnes tuli taas kesä ja kärpäset. Ja nyt ollaan taas lähtötilanteessa. Sillä erotuksella, että olen käynyt kävelyllä ehkä kerran/ 2 viikkoa. Ei kovin hehkeää.

Taas pitäisi aloittaa alusta. Taas liikkumaan lähteminen tuntuu vastenmieliseltä ja ahdistavalta. Vaikka tiedän tasan tarkkaan, että olo kohenee ja tuo vastenmielisyys kaikkoaa jo ensimmäisten liikkumisten jälkeen. Onko teillä muilla tällaisia tuntoja? Mikä siinä on, että se sohva houkuttelee enemmän kuin upea auringonpaiste ulkona ja ihanat ulkoilumahdollisuudet? 

Tänään sovin ystäväni kanssa, että mennään ulkoilemaan, mennään katsomaan meidän paikallista kuntorataa, ja varmaan yritetään juosta se ympäri kerran tai kaksi. Koska rata on reilun kilsan päässä meiltä kotoa, päätettiin pyöräillä sinne. Ja mennä sitten lenkin jälkeen vielä rantsuun uimaan! Naurettiin jo, että sehän on melkeen kun meidän oma mini-triatlon! heh! Tuleepahan ainaski jotain liikuntaa tehtyä tänään!

Pitäisi yrittää sitouttaa itsensä loppuviikoksikin erilaisiin liikuntajuttuihin, jospa taas löytyisi se liikunnan ilo. Jospa lupaan teille tulla pyörällä töihin joku päivä tällä viikolla, siinä olisi minulle minihaaste!

Aurinkoista tiistaita teille kaikille, jotka täällä käytte ahkerasti kurkkimassa - JA LIIKUNNAN ILOA tietysti!

 Heips kaikki ihanaiset kanssasisaret, toivottavasti ei ole tullut ikävä!

Blogirintamalla on ollut tosi hiljaista, päätin nauttia lomasta ilman sen suurempia stressejä mistään ja välttelin myöskin koneella jumittamista. Vähän tietysti kurkin FB:tä, mutta muuten yritin kadota täältä cybermaailmasta hetkeksi. Nyt on sitten taas arki koittanut ja täällä ollaan taas.

Loma oli ihanan rentouttava, oli paljon tekemistä mutta kuitenkin suht rentoa. Syötiin ja juotiin hyvin, nautittiin lämmöstä ja oleiltiin. Käytiin pikapikaa Ruotsissa ja Tallinnassa ja sitten hengailtiin ihan vaan täällä kotikulmilla. Niin jä käytiin me Särkänniemessäkin! Ja pikapikaa käytiin myös Lintsillä ajamassa Vuoristorata. Se on mun ja isännän jokavuotinen perinne; nyt tuli jo neljäs kerta täyteen!

Liikunnan suhteen ei ole paljoa tapahtunut, ja painokin on nousukiidossa edelleen. Päätöksiä pitäisi tehdä, jotta saisin tämän blogin takaisin uomilleen, takaisin laihdutusblogiksi. Viimeiset kuukaudethan tässä ollaan oltu jossain ihan muilla raiteilla. 

Tässä pieni vilaus kesän jäljiltä, huomenna sitten ajatuksia laihdutuksesta ja liikunnasta...

 Mitenkäs teillä meni juhannus?

Minulla ihan samaan malliin kuin viimeiset viikotkin - ihan plörinäksi. Oltiin kummitädin mökillä keskisuomessa ja siellä grillattiin ja juotiin siideriä ja saunottiin.. Semmoista perinteistä mökkeilyä. Syömiset on olleet ihan kamalat, ja huomaa, että puntari on lähtenyt nousujohteiseen vauhtiin. Ei hyvä. Tällä viikolla pidän kuntotreeniä, eilen ja tänään lenkkeilen ja to-pe meinaan pyöräillä töihin kun bussilipusta loppuu aika. Sitten alkaakin se kauan odotettu LOMA!!!  Olen kolme viikkoa lomalla putkeen, ekalla viikolla piipahdan Ruotsissa serkun luona ja sitten Tallinnassa olutfestareilla (ei taas ihan laihduttajan lomailua). Näitä lukuunottamatta muita lomasuunnitelmia ei ole. Ihanaa olla vaan "vapaarouvana"; isäntä on töissä ja tyttö on äitinsä kanssa koko kuukauden autoilemassa Euroopassa. Olen ajatellut sisällyttää lomaani mansikanpoimintaa (=pakkanen täyteen marjaa), pyöräilyä, rannalla löhöilyä ja kaikkea rentoa. 

Tänään maistoin kesän ensimmäiset tuoreet kotimaiset mansikat, olipas hyviä !! Bussia odotellessa arvoin, että söisinkö ihanan mövenpicin jäätelötuutin aikani kuluksi, mutta onneksi joku kiva mielijohde sanoi että ota mieluummin mansikoita. Ja hyvä valinta olikin! NAM!

Jes, pääsin eilen lenkille, pitkästä aikaa! Vedettiin Lenkkikaverin kanssa taas semmonen 9km:n reipas kävelylenkki. Huomaa, että kun ei tee mitään pariin viikkoon, niin kylläpä taas hengästyttää mäkien nouseminen ym. Eilen oli semmoinen kumma keli, että aurinko lämmitti tosi kuumasti, mutta kylmä tuuli mereltä puhalsi niin että meinasi palella. En oikeen tienny mitä olis lenkille laittanu päälle, ja päädyin sitten tuulitakkiin. Ja kyllä oli paita takin alla ihan hiestä märkä kun pääsin kotiin. Mutta olo oli taas mitä loistavin! Huomenna mennään taas jos vaan säät sallii!

Mutta joo, nyt on taas yhtä juhlaa tiedossa: tänään on työpaikan kesä"juhla". Ollaan tässä toimistolla ensin hetki, olen tilannut meille pieniä coctailpaloja ja kävin ostamassa skumppaa. Ja sitten lähdetään taksiveneellä tästä rannasta syömään Helsingin edustalla olevaan saareen. Ja arvatkaa vaan onko mikään tästä sellaista laihduttajan unelmaa..? NO EI OLE. Meillä on siellä NELJÄN ruokalajin illallinen viineineen, joten voitte vaan kuvitella, että viitsiikö siinä alkaa nirsoilemaan.

Juhannukseksi mennään mun kummitädin mökille. Pitää toivoa ettei siellä sada koko viikonloppua. Mutta joo, ruokapolitiikka siellä on aika lailla herkkuja, on pihviä, salaattia ja grillausta. Ja siideriä ja viiniä. Ehkä mä sit taas ensi viikolla yritän laihduttaa taas..

Mutta nyt haluaisin toivottaa teille kaikille ihanaisille kanssasisarille oikein ihanaa ja leppoisaa juhannusta, palataan sitten taas asiaan ensi viikolla! Tässä ihanuuksia, mitä päästään kohta skumpan kera maistelemaan... mmm..

 Ihan pikainen päivitys vaan. Oltiin viikonloppuna isännän kaverin häissä, jossa oli aivan mielettömän upeat tarjoilut. Ja ikimuistettavat, kun ei tuollaisiin tarjoiluihin ole juurikaan törmännyt, ainakaan häissä. Tarjolla oli pääruoan (ks kuva) lisäksi fetasalaattia, tomaatti-mozzarellasalaattia, lohta, jättikatkarapuja, perunaa ja battaattia. Nam nam!

Tänään oli jo vähän kevyempi olo herätä. Eilinen keveys vähän lipsahti, kun olin ostanut IHANIA Fazerin Alku -sämpylöitä. Ja niitä sitten vähän huomaamattani ahmaisin 2,5kpl... Päällysteenä ohuen ohutta metukkaa ja tomaattia (ao kuva netistä otettu).

Onneksi noissa on paljon siemeniä ja kuituja, ettei nyt ihan ollu vaan pullahöttöä. Tässä on netistä kopsaamani tuotetietoa, ihan hyvältähän se näyttää:

Fazer Alku Jyväpala 480g 6kpl on todellinen jyväpommi:

• Sisältää runsaasti luonnollista E-vitamiinia, 4,7 mg/100 g. E-vitamiini on antioksidantti, joka suojaa soluja hapettumista vastaan.

• Sisältää auringonkukan-, pellavan- ja kurpitsansiemeniä, näiden osuus painosta 17 %

• Erittäin runsaasti kuitua, 9,3 %.

*Kolesterolin hallitsemiseksi leipää tulee syödä 5 viipaletta päivässä ja osana terveellistä ruokavaliota.

Nojoo, mutta siis, syöminkien puolella meni ihan ok eilinen, kiloklubin mukaan kaloreita kului 1658 kcal. Olen laskenut, että laihtuakseni minun pitäisi syödä ihan max 1600 kcal, kun olen istumatyössä ja en siten kuluta päivän aikana juurikaan energiaa. Tuon eilisen kalorimäärän kompensoi mun iltalenkki, sain ukon raahattua mukaan, ja käveltiin puolitoista tuntia, yhteensä 7,78 km. Mentiin semmoista semi-reipasta vauhtia, mutta hien sain pintaan silti. Ja kuten aavistelin, olohan oli loistava lenkin jälkeen. Pitää nyt taas tosissaan alkaa käydä enemmän ulkoilemassa tämän toimistossa istumisen vastapainoksi! Unikin maistuu paljon paremmin!

Tässä vielä tämän päivän Ajatusten Aamiainen -kirjeestä ihan hyvä lausahdus, pätee myös laihdutukseen, tai ihan mihin vaan  oikeastaan:

Jokaisen merkittävän saavutuksen takana
on ihminen, joka on osannut unelmoida.

 Noniin nainen, kokoa itsesi! Tänä aamuna paino oli jo 94,6kg, EI HYVÄ. Parhaista ajoista siis paino noussut 3,9kg. Ihan järkkyä. Nyt pitää tehdä heti jotain, tai löydän itseni sohvan pohjalta kesäloman jälkeen samsn painoisena kuin olin tammikuussa. SE EI SAA TAPAHTUA! Tuo järkky aamupaino tosin johtuu osittain eilisestä hiilari- ja suolatankkauksesta ja kuukautisten alkamisesta, toivon että se olisi huomenna taas vähän pienempi.

Kuten noista luvuista voi hyvin lukea, syömiset ja liikkumiset on menneet ihan päin prinkkalaa. Lenkkikaveri on ollut reissussa, ja ei ole päässyt kanssani kävelylle pitkään aikaan. Ja nyt kun isäntä on töissä (fyysisessä sellaisessa) siitä ei saa kaveria töitten jälkeen lenkille, kun se on ihan puhki. Ja kaikki muutkin tuntuvat olevan aina jossakin näin kesän kynnyksellä. Ja minä olen vajonnut sellaiseen moodiin, että itsekseni en ole saanut itseäni liikkeelle. Eli viimeisen kahden viikon liikuntasaldo on aika tarkalleen nolla. Höh. Mitä mulle on tapahtunut? 

EN SAA LUOVUTTAA. Miksi olen taas heittämässä kaivoon kovalla työllä saavutetut tulokset? Missä on se motivaatio ja se into, jolla paino lähti putoamaan keväällä? Miten mä saisin itseäni niskasta kiinni? Näitä samoja juttuja olen kelannut jo pitempään, sieltä pääsiäisestä saakka vissiinkin. Alkaa jo blogipäivityksetkin kuulostaa toisiaan toistavilta.

Tänä aamuna tuon järkyn luvun nähtyäni lupasin itselleni että vien itseni tänään lenkille. Pakko se on. Ja olen ihan varma, että olo on ihan loistava sen jälkeen - miksi se lähteminen on aina niin vaikeaa? Lisäksi otin töihin omat eväät, joten kevyemmin mennään. Meinasin jo sortua päivällä lounaan (raejustosalaatin) jälkeen makeanhimoon - menin henkilöstöruokalaan katsomaan jospa ostaisin jotain hyvää "ja aloittaisin dietin taas huomenna". Onneksi mieleni ei tehnytkään mitään mitä hyllyssä oli - valitsin sieltä sitten pullollisen Fanta Zeroa. Eihän se kovin terveellistä ole, mutta se tappoi makeanhimoni ja toi vatsaan sen vähän täydemmän tunteen. Mielestäni kuitenkin parempi vaihtoehto kuin rasvainen kolmioleipä (jota myös harkitsin) tai suklaapatukka tai pussillinen karkkia. Pienin askelin mennään. 

Olen katsonut netistä motivointimielessä Jenkkien "Suurinta Pudottajaa", jossa onnistumistarinat ovat ihan käsittämättömiä. Luulisi sen motivoivan, kun ihmiset pudottavat kymmeniä kiloja suht lyhyessä ajassa. Eilen katsoin jotain jaksoa ja vaan ahmin väsymykseeni ja pieneen krapulaani (oltiin sunnuntaina rantaterassilla kun oli niin hieno päivä, ja vähän lipsahti siideriksi koko päivä). Mätin naamaani yhden grandiosa pitsan, pari palaa superrasvaista tekemääni lasagnea ja karkkia ja tomaattia. Ei toivottu tulos Suurin Pudotta ohjelman seuraajalle. Tänään asiat on toisin. Tänään keskityn syömään usein ja vähän kerrallaan, sekä valmistaudun pitkään lenkkiin töiden jälkeen.

Nyt pitäisi jaksaa syödä kevyemmin loppuviikko, kun viikonloppuna on taas sitten syöminkejä (ja juominkeja) edessä. Lauantaina on nimittäin miehen kaverin häät. Siellä ei istuta kuivin suin, se on jo varmaa. Voisinhan minä kieltäytyä juomasta laihiksen takia. Mutta kun en kauheasti pidä siitä porukasta, voisi olla aika ahdistavaa olla porukan ainoa vesilinjalla oleva vieras kun muut juhlii. Kauheita selityksiä, kuulostaa ihan kamalalta alkoholismilta tms, mutta niin se vaan on. En koe itseäni millään tavalla riippuvaiseksi alkoholista, vaikkakin se on osa elämääni. En tarvitse sitä pitääkseni hauskaa tai ollakseni sosiaalinen. Laihdutusprojektille juominen on kyl ihan vihoviimeinen vihollinen, mutta kun saisi sen krapulasyömisen aisoihin, niin olisi vähän paremmat mahdollisuudet onnistua.

Onko teille muille kesä tuonut niin paljon menoja, ettei laihiksesta tunnu tulevan mitään?

 Minulla kun ei ole mitään uusia uutisia painonpudotuksesta, ajattelin taas heittää jutut sivuraiteille..

Täällä en varmaan olekaan hehkuttanut omaa tomaattiaddiktiotani.. Mutta siis, minä olen jo vuosikausia ollut suuri tomaattifani (heh), ja joskus olenkin miettinyt että jos pitäisi joskus luopua kokonaan tomaatista tai suklaasta, niin suklaa saisi jäädä. Helposti. En ole vielä kohdannut tomaatista tehtyä ruokaa, josta en olisi pitänyt. Taidan olla ihan sekasin, kuka nyt voi tomaateista noin tykätä? 

Nyt on kauppoihin tulleet ihanat maukkaat kotimaiset tomaatit, ja niitä saa alle 2€ kilohintaan. Aijai kun minä olen niitä popsinut, ovat vaan niiiiiiin hyviä. Kyllähän niissä hiilareita on jonkin verran, mutta mielestäni helposti parempi addiktio kuin karkit ja jätskit (on niitäkin vähän syöty). 

Aloinpa sitten kaivelemaan netistä tietoa tomaatista, ja ihan hyvää juttua löytyikin, tässä wikistä poimittua:

Tomaattivalmisteiden syönti vähentää riskiä sairastua sydäninfarktiin perustuen sen sisältämään karotenoidiin,lykopeeniin. Tutkimusten mukaan sydäninfarktin ja aivohalvauksen riski oli kolminkertainen niillä miehillä, joiden veren lykopeenitasot olivat matalat verrattuna korkeampiin lykopeenimääriin. Tomaatin lykopeenin on todettu ehkäisevän myös eturauhassyöpää. Eteläeurooppalaisten veren lykopeenitasot olivat vuonna 2002 kolme-neljä kertaa suuremmat suomalaisten lykopeenitasoihin verrattuna. Tomaatin punainen väriaine lykopeeni imeytyy parhaiten kuumennetusta tomaatista. Tästä syystä erilaiset tomaattivalmisteet (kuten paseerattu tomaatti, tomaattimurska ja tomaattipyree) ovat hyviä lykopeeninlähteitä.

Tässä vielä viime kesän satoa omalta parvekkeelta (uutta on tulossa tällekin vuodelle):